maanantai 26. tammikuuta 2015

Oppimispelien mahdollisuudet erityisopetuksessa

Olen saanut ensimmäiset varsinaiset oppimispelikokemukseni 1996 työskennellessäni erityislastentarhanopettajana dysfasiaryhmässä. Muistan miten ihmeellistä se oli, että saattoikin mennä tekemään lasten kanssa harjoituksia tietokoneen ääreen! Parin vuoden kuluttua siitä olin perustamassa uutta erityisluokkaa kehitysvammaisille oppilaille pienessä kunnassa ja tuntui hurjalta nähdä paperilla se rahamäärä, mitä saimme käyttää tietokoneeseen ja oppimispeleihin. Saimme koneeseemme jopa kosketusnäytön, joka asennettiin normaalin näytön päälle, joten jo silloin (1998) oli kosketusnäyttöjä olemassa.

Ikuisesti muistan sen ilon ja naurun, kun kehitysvammainen oppilas pelasi helppoa syy-seuraus peliä ja osasi odottaa jotakin tapahtuvan, jos hän koskee ruutua. Tai sen aamun, kun häntä ei huvittanutkaan pelata kyseistä peliä lainkaan. Eli kuten elämässä yleensäkin ja lasten opetuksessa, opetuksen piti olla vaihtelevaa ja pieninä välipaloina oppimispelit olivat oikein hyviä mielenkiinnon herättäjiä.

Myöhemmin olen käyttänyt paljon oppilaideni kanssa Jyväskylän yliopiston kehittämää Ekapeli - oppimispeliä, jonka käyttö on mahdollista sekä koulussa että kotona. Ajatuksena on, että peliä pitäisi pelata useita kertoja päivässä vähän kerrallaan, jotta siitä olisi hyötyä. Pelin tulokset siirtyvät koko ajan verkon välityksellä kunkin oppilaan tietoihin ja näin opettaja pystyy tuloksista seuraamaan, missä vaiheessa oppilas on esim kirjainten tai äänteiden oppimisessa.

Ekapeli sisältää useita erinimisiä pelejä, joissa voi harjoitella kirjoittamisen ja lukemisen asioita. Kunkin pelin alussa on testi, jonka oppilas ensin tekee ja siitä opettaja näkee, onko kyseinen peli siinä vaiheessa sopiva. Eskari -pelissä oppilas harjoittelee kirjain-äännevastaavuutta. Ekapeli Ykkösessä oppilas harjoittelee edellisten lisäksi äänteitä suurempien yksiköiden (tavujen ja sanojen) tunnistavaa lukemista.  Ekapeli Lukemisessa harjoitellaan kokoavan lukemisen ja lukemisen tarkkuuden harjoittamista kirjaimilla, tavuilla ja sanoilla. Ekapeli Sujuvuus taas harjoittaa nimensä mukaisesti lukemisen sujuvuutta erilaisilla tehtävillä (tavujen, sanojen ja tekstin nopea lukeminen).
Omat harjoituksensa löytyvät myös matematiikasta, maahanmuuttajataustaisille oppilaille sekä ruotsinkielisille oppilaille.

Oppilaat pelasivat hyvin mielellään Ekapelejä ja niiden helppous oli juuri siinä, että kukin oppilas oli alkutestien jälkeen helppo sijoittaa harjoittelemaan oman tasoisia harjoituksia. Eskari-pelin kirjain-äänne vastaavuus harjoitukset tuntuivat oppilaista välillä vähän puuduttavilta, koska toistoa oli aika paljon, mutta juuri sen vuoksi tuota kymmenen minuutin kertapelaamisaikaa on hyvä noudattaa. Tärkeää olisi myös se, että peliä voi pelata rauhallisessa ympäristössä ja kuulokkeet päässä, koska pienikin häiriöääni huoneessa vie huomion pois kuuntelemisesta. Samanaikainen visuaalisen ja audio-visuaalisen kanavan käyttö helpottaa monien oppilaiden oppimista.

Eri peleissä tehtävät ovat hyvin erilaisia ja niiden pelillisyys kasvaa tehtävien vaikeutumisen myötä. Omasta mielestäni ne motivoivat oppilaita hyvin. Lukivaikeuksisen oppilaan harjoittelemiseen pitää olla monia erilaisia vaihtoehtoja, jotta oppilas jaksaisi niitä tarpeeksi usein toistaa. Hyvää siinä oli myös se, että oppilas saattoi harjoitella samoja asioita myös kotona.

Ekapelit sopivat pelattavaksi eskari-ikäisestä siihen asti, kunnes lukusujuvuus on hyvä. Opettajalle ne tarjoavat helpon vaihtoehdon eriyttämiseen sekä valmiin seurannan ja arvioinnin. Toisaalta peliä voidaan pelata myös koko luokan kanssa yhtäaikaa, joten vaihtoehtoja on useita. Kannattaa kokeilla, kun sopiva oppilas osuu kohdalle tai oma lapsi tarvitsee lisäharjoitusta lukemisen oppimisessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti